Mateus 26
MXM vs AAI
1 Iesu ei ademuadasi a inade vuso do, io ei vei le sou a disaipel minei maido,
1 Jesu bi’obaibiyih ufunamaim, ana bai’ufununayah isah eo,
2 “Amutou muada, tauluna malada lua a Malada na Asuleletasena ei ni palea. Me ne sou tau e Natuna Bibi na limane sou a butu me ne sou gatitole ei na tauvaleuti.”
2 “Kwanaso’ob veya rou’ab ufunamaim Tar Nowaten ana hiyuw enan. Nati ana veya’amaim Orot Natun boro hinab rakit sabuw umahimaim hinayai hina’onaf.”
3 Na ilala do sou a munugana prist me sou a vanua buobuo mine Israel sou viepilu na luma mina mapana prist, aisana e Kaiapas.
3 Imaibo Firis ukwarih naatu regaregah ai’in etei firis gagamin Kaiafas ana baremaim hiru’ay.
4 Me sou goli a matamatana inade ve ne sou poge a vea na aualana ane Iesu me na lapitolene ei, ne sou valipute ei.
4 Naatu Jesu wa’iwa’iramaim fatumin bain asabunin isan hiyakitifuw.
5 Moni e sou vei maido, “Neitou ma goligoli lei a golu ie na malada buo mina kinaka. Dae a vanunua ma tavivine ne sou ite me ne sou mailisi a maubina.”
5 Baise hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawananamaim, anayabin rakit boro tanaku’ub was hinagiy.”
6 Iesu ei ino na luma mine Saimon na aubu e Betani, lisa ei isa a sinobe a kolokolo.
6 Jesu na Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana baremaim tit,
7 Ma tavine tasa ei guale a malasana taogo tasa ei isa a nanu manginangina a mapana i buo sele, me ei asuale a luma do. Ilala Iesu ei aaniani, a tavine do ei singi a nanu manginangina dolo na letene Iesu.
7 mare ma bay eaa auman babin ta kibub kikimin kabay wabin alabaster imaim hikwak raiy ana baiyan gagamin hisuwai batabat bai na run Jesu aribun yan isuwai re.
8 Sou a disaipel sou ite, sou lilogegelu. Sou vei, “Vuna matina ei mapalipali sabubi a nanu manginangina iede?
8 Ana bai’ufununayah hi’itin yah so’ar hio, “Iti sawar i yabin en asir esisinaf.
9 Mane eitou masosove, eitou mapigogoi neitou guale a vatu buo me neitou bilii e sou a kapelabe.”
9 Igewasin iti raiy ana baiyan tatayara’ah hitatubun kabay tatab, sabuw yababan wairafih tatitih.”
10 Iesu ei muada a inade mine sou, mei vei le sou maido, “Posa matina amutou bilii a mavaana usino na tavine ie? Ei goligoli a inigogona doana sele usinani minau.
10 Baise Jesu so’ob abisa hio, imih iuwih eo, “Babin men yumatanamaim kwana’umih. Anayabin sawar gewasin maiyow ayu isau esisinaf.
11 Taliuliu sou a kapelabe ne sou muina pilu e amutou. Moni eau na ma ugu pilu oto e amutou taliuliu.
11 Sabuw yababan wairafih boro mar etei bairi kwanama kwanibaisih, baise ayu i boro men mar etei bairi tanama’amih.
12 Tavine ei singi a nanu manginangina li na vovogu, ei goli maido mina masusuluna vovogu mina minate.
12 Iti babin ayu biyau raiy erabirab i ayu au morob isan eyayabuna.
13 Eau ade ivu ane amutou, na aveavena vuso sou asu usino i me sou ademuada a malongolongona kubaana ieli, ne sou ade tamai a golu a tavine ieli ei goli, me ne sou damutaleliu e ei.”
13 Anababatun a tur ao’owen, tafaram wanawananamaim iti Tur Gewasin hinabibinan ana maramaim abisa gewasin iti babin sisinaf boro kik owe’owen na’atube auman hinabinan.”
14 Na ilala do tasa mine sou a disaipel savulu tasa timana lua, aisana e Iudas Iskariot, ei asu usino ne sou a munugana prist.
14 Imaibo bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim orot wabin Judas Iscariot tit in firis ukwarih biyah tit,
15 Me ei tagi e sou maido, “Mane eau bilii e Iesu na limane amutou, ne amutou bilii e eau a sava?” Io sou bilii e ei a vatu silva savulu tolu.
15 naatu ibatiyih, “Ayu Jesu anab kwa anabit boro abisa ayu kwanitu?” Naatu matanamaim kabay hibotait hiyab in 30 na’atube hiya’asair.
16 Me Iudas ei soke a punogena vea mina biliine Iesu na limane sou.
16 Nati ana veya’amaim Judas ef ana gewasin nuwet Jesu batih isan.
17 Na munugana malada mine sou a Malada Buo mina ulalu a is boa, sou a disaipel sou asuale Iesu me sou vei maido, “Oo kale ne amiteu masusulu a golugolu ne sei avena me oo no ani a gona inani mina Malada na Asuleletasena?”
17 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw veya wantoro’ot bubusuruf, Jesu ana bai’ufununayah hina hio, “Menamaim kukokok Tar Nowaten ana bay anabogaigiwas?”
18 Me Iesu ei vei le sou, “Amutou asu ulilo na aubu buobuo me mu asu usino na bibi tasa me mu vei lei maido, ‘Bibi na matetengina ei vei, ilala minau i agavigaviosi. Eau pilu e sou a disaipel minau amiteu kale namiteu asu usinani na luma minio me namiteu ani a gona inani mina Malada na Asuleletasena.’”
18 Jesu iyafutih eo, “Kwanan Jerusalem bar merar kwanatit orot iti ana tur kwana’owen kwanao, ‘Bai’obaiyenayan eo, ayu au veya i natit, akokok au bai’ufununayah bairi boro o abaremaim Tar nowaten ana hiyuw anaa aniyasisir.’”
19 Io sou a disaipel sou goli tomane Iesu ei vei le sou, me sou masusulu a gona inani iedo.
19 Bai’ufununayah Jesu eobaimanih na’atube hisinaf, Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
20 Me na mataviliolio Iesu ei ugu na poso pilu e sou a disaipel savulu tasa timana lua.
20 Naatu nati rabirab bai’ufununayah etei 12 Jesu bairi himare hibusuruf bay hiaa.
21 Sou aaniani, mei vei, “Eau vei ivu ane amutou, tasa mine amutou ei ni bilii e eau na limane sou a vanunua sou butuale eau.”
21 Bay hiaa wanawananamaim Jesu eo, “Turobe a tur ao’owen, kwa wanawanamaim orot ta boro babau inao anamorob.”
22 Sou a disaipel sou longe a inade do me sou lilomavaa sele, me sou tastasa sou soke a tinagine ei maido, “Bibi Taula, oo veivei eau, io?”
22 Ana bai’ufununayah hai yababan ra’at, naatu ta’ita’imon hibusuruf Jesu hibabatiy hio, “Regah, nati i men ayu’umih?”
23 Me ei maliu a inade maido, “Bibi ei kale ni masosove e eau na limane sou a butu, ei a bibi ei tau a limana na taogo pilu e eau.
23 Jesu iyafutih eo, “Orot menatan ayu airi tew wanawanan ai rafiy anabubutu’ub, nati orot i boro ayu babau nao.
24 Natuna Bibi ei ni mate tomane a Laulau mine Salemo ei adesi i ei ni mate. Moni mavaana buo ei ni palea le a bibi iedo ei bilii e Natuna Bibi na limane sou a butu. Kubaana lou ane ei mane tinana ni ma maalepose ete ei.”
24 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikirum hio na’atube. Baise orot yait ayu babau nao, nati orot i boro yababan gagamin na’in nab. Gewasin nati orot tafaramamaim men tatufuwamih!”
25 Iudas, ei a bibi ie ei kale ni tau e ei na limane sou a butu, ei tagi e Iesu maido, “Magiligilina, nane oo adeade eau, io?” Me Iesu ei vei le ei, “Tomane moni oo vei.”
25 Judas yanuwayan Jesu ibatiy eo, “Regah, o kunotanot i men ayu’umih?” Jesu iya’afut eo, “O wai.”
26 Sou saboa aniani, me Iesu ei guale a ulalu tasa, mei toledadangi e Salemo, me ei lee mei bilii e sou a disaipel. Me ei vei, “Amutou guale me mu ani. Ielili a mainigu.”
26 Bay hia wanawanan Jesu rafiy bai, i gegewasin sawar, imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Iti i ayu biyau kwabai naatu kwa’aan.”
27 Me ei guale a taogo tasa na vain, mei vate kubaana ane Salemo, mei bilii e sou mei vei, “Amutou vuso oini.
27 Imaibo wine kerowasamaim hisuwai batabat bai God ana merar yi sawar, itih eo, “Kwa etei’imak iti kwanatom.
28 Ielili ei a dalagu mina magilipiluna. Eau singi mina taulelena sinusu mina vanunua ma tavivine makuba.
28 Iti i ayu au rara, au Obaibasit Boubun abisuwai sabuw moumurih hai bowabow kakafih notawiyen isan.
29 Eau vei le amutou, eau na ma ini ete a vain soke seidei asu pea na malada eau na ini a vain alaba pilu e amutou lilo na aubu na munonge mine Euma.” Ielili ei a dalagu mina magilipiluna (Mat 26:28)|alt="This is my blood of the covenant, which is poured out for many for the forgiveness of sins." src="CN01803B.TIF" size="col" copy="© 1996 David C Cook. Used with permission." ref="26:28"
29 A tur ao’owen, ayu iti wine boro men anatom, anama’am nati ana veya’amaim wine boubun kwa bairit Tamai ana aiwobomaim tanatom.”
30 Io sou ale a inala tasa, me sou asu usino na loena e Oliv.
30 Naatu himisir ew ta hitabor hitit hin Olive Oyawamaim hitit.
31 Iesu ei vei le sou a disaipel minei maido, “Amutou namutou ite a golugolu ni palea le eau na lodo ie ma silimulina mine amutou vuso ni bosa, vuna, Laulau mine Salemo ei isa a inade maido,
31 Imaibo Jesu hai tur eowen eo, “Iti boun gugumin kwa etei boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, Buk Atamaninamaim eo na’atube,
32 “Moni eau na ilisiliu me eau na muga pala ane amutou usino ne Galili.”
32 Baise ayu morobone anamimisir ufunamaim boro au na ani’iyon wan anan Galilee anatit.”
33 Pita ei maliu a inadena maido, “Muina, mane sou sanii sou ite a golu i palea le oo me a silimulina mine sou vuso i bosa me sou asutase oo, moni eau na ma asutase ete oo.”
33 Peter iya’afut eo, “Turau’unah boro hinabihir, baise ayu boro men anabihir o anihamiyimih.”
34 Me Iesu ei vei lei maido, “Eau ade patotona le oo, seidei na lodo ieli, ilala a kuleko i saboa tangi, oo no vei matolu maido oo ma muada oto e eau.”
34 Jesu Peter iu, “Anababatun a tur ao’owen, boun gugumin o boro ayu inayaubu mar tounu, naatu i ufunamaim kokorere boro nao’o inanowar.”
35 Me Pita ei vei le ei, “Muina, mane eau na mate pilu e oo, eau na ma ade oto ve eau ma muada oto e oo.” Ma disaipel vuso sou goli a inade tasa moni.
35 Peter raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo tur nati ana’omih, morobomih na’at airit tanamorob.” Naatu bai’ufununayah etei tur ta’imon hio.
36 Iesu ei asu pilu e sou a disaipel usino na avena tasa sou vate e Getsemani. Me ei vei le sou maido, “Amutou ugu nani na, me eau na asu usino na avena do mea na kaka.”
36 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah bairi hitit hin Gethsemane hitit naatu iuwih eo, “Iti imaim kwamare kwama, ayu anan auweyane anayoyoban.”
37 Ei guale Pita pilu e natune Sebedi lua usino pilu e ei. Ma lilona i mavaa, mei somiale i gegeli sele.
37 Peter naatu Zebedee natunatun rou’ab buwih bairi hin, ana not kwaris naatu dogoron wanawanan ana yababan ra’at
38 Me ei vei le sou maido, “Lilogu i mavaa sele, me bisii moni eau na mate. Amutou muine amutou na, me mu ulago pilu e eau.”
38 iuwih eo, “Dogorou wanawanan au yababan i ra’at kwanekwan dogorou emama’afut. Imih iti’imaim kwamare mata nanuw bairit tanama.”
39 Me ei asu sapa bisii lou mei totopatulu mei lagu motudu utano na magamaga mei kaka maido, “Ouma, mane oo mapigogoi, no taulele a taogo ieli mainani ne eau. Moni oo ma ogomulimuli lei a masagana minau. Oo no ogomuli moni a masagana minio.” Oo no ogomuli a masagana minio (Mat 26:39)|alt="May this cup be taken from me. Yet not as I will, but as you will." src="CN01810B.tif" size="col" copy="© 1996 David C Cook. Used with permission." ref="26:39"
39 Jesu akisinamo nabinamaim in yumatan au babe ra’iy yoyoban eo, “Tamai, karam iti biyababan ana kerowas ayu biyau’umaim itabosair, baise men ayu au kok, o a kok.” Bai’ufununayah bay hibow tefafaram|alt="Jesus praying in garden" src="cn01810B.tif" size="col" loc="Mat 26.39" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="26.39"
40 Me Iesu ei asu usino na disaipel tolu mei ite sou ngolo. Mei tagi e Pita maido, “Posa matina amutou ma mapigogoi ete namutou ulago pilu e eau mapigogoi a matailala tasa, io?
40 Naatu matabir maiye na ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih, Peter isan eo, “Anayabin aisim nataunu’uka mata hifot kwa’inu’in, karam one hour na’atube mata tanuw bairit tatama?
41 Amutou mu ulago me mu kaka. Dae a tinovo ni palea le amutou me mu bosa. Ivu, nunu ei isa a masagana, moni a vovo ei ma isa oto a sagalina.”
41 Mata to iwa’an kwayoyoban, saise men routobon kwanabaimih. Anun i ekokok yoyoban, baise biya i himorob.”
42 Ei asu lou mei kaka maido, “Ouma, mane a taogo li ei ma mapigogoi ete ni asuleletase eau, eau na inu i. Io, oo no goli moni a masagana minio.”
42 Mar bairou’abin Jesu in maiye yoyoban eo, “Tamai, iti biyababan ana kerowas bosairin isan ana ef men nama’am na’at, basit anatom, saise a kokok anasinaf namatar.”
43 Me ei asu lou usino ne sou a disaipel mei ite sou ngolo, vuna, matane sou i mavaa.
43 Matabir maiye nan matah kou bit hi’in yugaranih inan itih.
44 Me ei asutase sou lou mei kaka matolunai, me ei goli a matana kinaka tasa moni tomane ei goli palesi.
44 Naatu ihamiyih hi’in i mar baitonin matabir in tur ta’imon eo yoyoban maiye.
45 Mulimuli ei asu usino ne sou a disaipel mei vei le sou maido, “Amutou saboa nana mu ngolongolo me mu manoa, io? Oite. Ilala i paleasi, me seidei sou bilii e Natuna Bibi na limane sou a vanua mina gunolina sinusu.
45 Imaibo matabir na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa boro’ika kwa’in kwabiyarir? Mata tinuw, kwamisir, Orot Natun ana veya i natit, sabuw kakafih umahimaim eyey.
46 Amutou ilisi, neitou asu. Mu ite, bibi ei kale ni bilii e eau na limane sou, ei maino agaviosi.”
46 Kwamisir tan! Orot yanuwayanaban iti enan kwa’i’itin.”
47 Iesu ei saboa ino adeade, me Iudas, ei e tasa mina disaipel savulu tasa timana lua, ei asu maino. A abuna vanunua buo sou asu maino pilu e ei, me sou lapitole a viso na maubina pilu a butu. Sou a munugana prist pilu e sou a buobuo mina vanunua ma tavivine sou peltase sou.
47 Jesu eo ana tur sawara’e, bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot ta, wabin Judas, sabuw kou’ay gagamin na’in, firis ukwarih naatu regaregah ai’in hibiyafarih nawiyih kaiy, kefat, mis hiteten auman bairi hina hitit.
48 Ma bibi ei kale ni bilii e Iesu na limane sou, ei veiosi le sou a matailala tasa maido, “Eau na gamumi a galena bibi tasa, a bibi ie e Iesu. Amutou saavi e ei.”
48 Orot yanuwayan sabuw eobaimanih eo, “Orot menatan anamamamay orotoban nati kwanab kwanafatum.”
49 Me ma tabaa oto ei asuale Iesu mei vei, “Lodo, magiligilina,” mei gamumi a galena.
49 Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Tufuw isa nama Bai’obaiyenayan!” naatu mamay.
50 Me Iesu ei vei lei maido, “Tamaigu, oo asu usinani a sava? No goli asi a golu oo kale.” Me a vanunua sou asu maino, sou lapitole e Iesu.
50 Jesu iya’afut eo, “Au begon, abisa isan inot inan saife kusinaf.” Imaibo sabuw hibatabat hitit Jesu uman hibai hibukikin.
51 Bibi tasa ino pilu e Iesu, ei lapuale a viso na maubina minei. Me ei valibili a bibi na pipigona mina mapana prist mei uti a tuline ei ma tulina i pu.
51 Bai’ufununayan orot ta ana kaiy bora’ah, firis gagamin ana akir wairafin tainin roun eafuw.
52 Moni e Iesu ei vei lei maido, “Tau liu a viso minio na muina. Vanua vuso sou maubi a viso, viso ni toegegeli e sou.
52 Naatu Jesu iu, “A kaiy ana efanamaim kwiwan maiye, anayabin sabuw iyab umahimaim kaiy tema’am boro kaiyomaim hinamorob.
53 Nane oo ma muada oto i, eau mapigogoi na kake Euma ni peltase a abuna bineanea savulu tasa timana lua, me ne sou asu usinani mina buloine eau?
53 O men iso’obamih, ayu Tamai isan atabifefeyan boro mar ta’imon tounamatar sibisib na’atube tiyafarih ayu hitawasfafaru.
54 Moni mane eau goli maido, io a inade ino na Laulau mine Salemo ei ni ma mapigogoi ete ni palea ivu. Laulau mine Salemo i vei, a golugolu sou ie ni palea le eau.”
54 Baise nati na’atube anasinaf, Buk Atamaninamaim mataramih hi’o hikikirum boro men niturobe’emih.”
55 Na ilala moni odo Iesu ei vei ana abuna vanunua do maido, “Amutou guale a viso na maubina ma butu, me amutou asu usinani mina lapitolene eau tomane amutou kale namutou lapitole a bibi na lilimana tasa, io? Maladalada vuso eau ugu lilo na luma mine Salemo me eau matetengi a vanunua ma tavivine, moni amutou ma kale ete namutou lapitole eau na ilala do.
55 Naatu tatabir sabuw isah eo, “Ana itinin ayu bainowan mowan na’atube, imih kaiy kefat kwaiteten ayu yuwu rabu’umih kwanan. Mar etei Tafaror Bar wanawananamaim ama sabuw abi’obaiyih aisim men imaim kwatafatumu?
56 Moni a golugolu vuso li ei palea ni toesesele a inade mine sou a profet sou niage.” Me sou a disaipel sou ilisitase Iesu me sou oava.
56 Baise abisa God ana dinab oro’orot Buk Atamaninamaim hio hikikirum emamatar saife nan niturobe.” Nati’imaim ana bai’ufununayah etei hihamiy hibihir.
57 Vanunua sou lapitole Iesu sou maasi e ei usino na luma mina mapana prist e Kaiapas. Me sou a vanua na muadana binea pilu e sou a vanua buobuo sou viepilupilu.
57 Sabuw Jesu hibai hifatum hibai hin firis gagamin wabin Kaiafas ana baremaim hitit, nati’imaim Ofafar Bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in hiru’ay hima’am.
58 Pita ei ogomuli e Iesu usino, moni ei ino bulago sapa. Ei gali ulilo na bigomu mina luma na mapana prist, mei ugu pilu e sou a papai. Ei kale ni ite sei golu ni palea le Iesu.
58 Baise Peter yokaika Jesu i’ufunun bairi hina, firis gagamin ana bar sebosebomaim hitit naatu run ma’utenayan oro’orot bairi himare abisa tamamatar ta’itin isan.
59 Sou a munugana prist pilu e sou a vanua na avelulusena inade sou toleale a vanunua sanii ne sou lange a inade na aualana a inigogona vuso Iesu ei goli. Sou kale ne sou poge a sinusu tasa ei goli mapigogoi ne sou valipute ei.
59 Firis gagamin naatu kaniser ana kau’ay etei hiru’ay nuhinot tur hitabow hitit hitifufuwen Jesu tamorob isan.
60 Ma vanunua makuba sou asu maino me sou ubi ei a inade na aualana. Moni sou ma veipale ete a sinusu tasa ei goli mapigogoi ne sou valipute ei. Moni mulimuli bibi lua su asu maino
60 Baise nuhinot tur hinunuwet men ta hibai. Sabuw moumurih maiyow hitit Jesu morobomih hibifufuwen hai tur naniyan en.
61 me sulu vei maido, “A bibi ieli ei vei, ‘Eau na mapigogoi na lope a luma mine Salemo me na mamagili liu na malada tolu.’”
61 hiorereb hio “Iti orot eo, ‘Ayu i karam God ana Tafaror bar anagurus nare, naatu veya tounu wanawanan boro anawowab efanin namatar.’”
62 Ma mapana prist ei magili mei tagi e Iesu maido, “Oo ma kale ete no maliu a inade tasa, io? A inadenade sou ie sou ubi e oo a sava?”
62 Imaibo Firis gagamin misir Jesu isan eo, “O boro men tur ta inao? Orot hairi o a tur isan hio’orereb inonowar boro tur ta inao ai en?”
63 Moni e Iesu ei ma goli ete a inade tasa. Ma mapana prist ei vei lei, “Eau tagi e oo na aisane Salemo ei isa a maulina, oo no ade ivu seidei. Oo e Krais, Natune Salemo, ue boa?”
63 Baise Jesu awanamaim men tur ta titamih.
64 Me Iesu ei vei lei maido, “Seido moni, oo veiosi. Moni eau vei le amutou, mulimuli namutou ite Natuna Bibi ni ugu na lima gata mine Salemo ei isa a sagagalina buo. Me ei ni asu usinani a ausa na langi.”
64 Jesu iya’afut eo, “Tur i nati kuo, baise kwa etei a tur ao’owen. Mar boro nanan orot Natun boro God uman ana asukwafune nabat mar ana rofom wanawanan nanan kwana’itin.”
65 Ma mapana prist ei saga mamau a inade do mei singe a kinainai minei oto mei vei maido, “Ei damutale nane ei kale ni puisobe a muine Salemo. Ne eitou ma tolealale lei a vanunua sanii lou mina veipalena inigogona mina bibi ie. Oite. Seidei moni amutou longe ei adepintola ane Salemo.
65 Firis gagamin iti tur nonowar ana veya ana faifuw bai sib eo, “Iti orot i tur kakafin maiyow eo God ebi’ib! Aisim boro tanama sif rubonayah afa’abo tananuwet? Kwa taiyuw bai’ib tur eo kwanowar,
66 Amutou damutale ne eitou goli a sava usino ne ei?” Me sou maliu a inade maido, “Ei isa a sinusu. Ei ni mate.”
66 kwa a not i mi’itube?” Etei hiya’afut hio, “I bowabow kakafin sinaf imih namorob!”
67 Io sou apisosoli a lagune Iesu, me sou valibili e ei. Me sanii sou sapegalegale ei
67 Imaibo yumatan hikwaitututur, hiborabirab naatu sabuw afa hiboborabirab,
68 me sou vei, “Oo e Krais, mane oo a profet ivu, oo vei le amiteu sei valibili e oo?”
68 hio, “Keriso, o God ana dinab orot na’at kuo anowar! Yait o rab?”
69 Pita ei ugu masala na muina na vavasana do. Ma tavine na pipigona tasa ei asu agavuale ei mei vei, “Oo tamai oo ino pilu e Iesu mine Galili.”
69 Peter ufun bar ana seboseb wanawanan mare ma’am, Firis Gagamin ana bowayan babitai tit iu, “O auman i Galilee orot Jesu ana of ta.”
70 Moni e Pita ei taitase na matane sou a vanunua vuso maido, “Eau ma muada oto a inade oo goli ie.”
70 Baise Peter sabuw etei nahimaim yaub eo, “Ayu o a tur kuo yabin men aso’ob.”
71 Me mulimuli ei asu usino na luma ino na tema na bigomu, ma tavine na pipigona tasa lou ei ite ei mei vei le sou a vanunua ma tavivine ino agavi maido, “A bibi ieli ei pilupilu e Iesu mine Nasaret.”
71 Naatu misir tit in bar ana etawan awanamaim tit, nati’imaim bowayan babitai ta itin naatu oro’orot nati’imaim hibatabat hai tur eowen eo, “Iti orot i Jesu Nazareth mowan ana of ta.”
72 Me Pita ei vei lou maido, “Ivu uata, eau ma muada oto a bibi ie.”
72 Peter iban maiye yaub naatu ifaro eo, “Ayu nati orot men aso’ob.”
73 Mulimuli sapa vanunua sou magili agavi, sou asu maino me sou vei le Pita maido, “Ivu sesele, oo a bibi mina abuna mine sou. Baligolumu ei mapalesi e oo.”
73 Hima kafa’imo orot afa nati’imaim hibatabat hina Peter biyan hitit hio, “O i anababatun ni’i orot ana of ta, anayabin a tur kuo ana nowarin naatu a sawar io’osen ana itinin i ta’imon.”
74 Io seido Pita ei vei maido, “Ivu uata, eau ma muada oto a bibi ie. Mane eau auala Salemo, ei ni bilii e eau a mavaana” Ei adesi, ma tabaa oto a kuleko ei tangi.
74 Imaibo Peter ifaro eo, “Ana bifufuwen na’at God ana orarafen anab, tur anababatun a tur ao’owen, ayu iti orot men aso’ob.” Mar ta’imon kokorere eo.
75 Me Pita ei damutale lei a inade Iesu ei goli iedo, “Ilala a kuleko i saboa tangi, oo no vei matolu maido oo ma muada oto e eau.” Me Pita ei asu usala mei papaduale sele a tinangina. Saboa kuleko ei tangi oo no taitase eau matolu (Mat 26:75)|alt="Before the rooster crows, you will disown me three times." src="GR-tlc105n.tif" size="col" copy="© Global Recordings Network, globalrecordings.net." ref="26:75"
75 Basit Peter nuhin taseb Jesu eo not, “O boro mar tounu ayu inayaubu, imaibo kokorere boro nao.” Naatu Peter tit in ufun rerey igagagamat.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?