Marcos 9
MXM vs AAI
1 Me Iesu ei vei le sou maido, “Eau vei patotona ane amutou, vanunua sanii sou eili saboa so mate, ne sou ite a niitealalena mine Salemo ni palea pilu a sagagalina taula minei.”
1 Jesu sabuw iuwih eo, “Turobe a tur ao’owen kwa afa iti kwama’am boro morobo’e yawas kwanama’am maramaim God ana aiwob fairin boro nanan kwana’itin.”
2 Malada pantasa i pulosi, Iesu ei guale e Pita me Iemus me Ioanes, mei maasi e sou usino na loena tasa oata oto sele, me sou moni ino. Na ilala sou saboa ino sou gemugemu, vovone Iesu ei sauvule mei palea sea.
2 Veya etei six sasawar ufunamaim Peter, James naatu John, Jesu buwih bairi akisihimo hiyen hin oyaw tafantoro’ot hitit. Nati’imaim matah yan hi’itin Jesu ana yumat botabir.
3 Kinainai minei ei palea tomana muada mei kea sele. A bibi tasa mina magamaga i ma mapigogoi ete ni goli a kinainai ni palea kea maido.
3 Naatu ana faifuw hina hikwes anababatun, men karam tafaramamaim orot babin ta na’atube tasouwen hitikwes.
4 Me Elaiia pilu e Moses sulu sibitala, me sulu ade pilupilu e Iesu.
4 Nati’imaim Elijah, Moses hairi hirerereb Jesu bairi hibat hio’o bai’ufununayah nah tounu hi’itih.
5 Pita ei vei le Iesu maido, “Magiligilina, ei kubaana neitou muine eitou sina. Ne amiteu tige a bale na malolovina tolu, tasa minio, tasa mine Moses, me tasa mine Elaiia.”
5 Peter Jesu isan eo, “Regah aki bairi tanan i gewasin maiyow, aki boro sis tounu ana wowab, ta o isa, ta Moses isan, naatu ta Elijah isan.”
6 Pita ei ma muada oto i ve ei goli sei inade, vuna sou lae sele.
6 Nah tounu hai bir ra’at Peter tur erekasiy auman eo kwanekwan.
7 De a ausa tasa i palea mei avisobe sou. Ma tinola tasa lilona ausa do ei vei maido, “Iede ei e Natugu, eau kale mamai sele ei. Amutou longemuli a inadena.”
7 Naatu sakuk earuw na ana youninamaim tarsumih naatu sakuk wanawanan orot fanan hinowar eo, “Iti i ayu Natu au yabow, tain kwanarub nao kwananowar!”
8 Ma tabaa oto sou a disaipel sou gegemu maisaba, me sou ma ite ete lei a bibi tasa. Iesu vululu moni ino pilu e sou.
8 Naatu matah doda iwa’an hibat hibinuwanuw men yait ta hi’itin, baise Jesu akisinamo bairi hibatabat hi’itin.
9 De sou ilisitase a loena me sou sivo utano, me Iesu ei vei le sou maido, “Golu amutou ite do amutou ma veivei lei ana bibi tasa pea na malada Natuna Bibi ei ni ilisiliu na muina minate.”
9 Oyawane hire hinan auman abisa hi’itin isan Jesu tur fokarin maiyow eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen kwanama’am Orot Natun morobone namisiribo.”
10 Me sou somitole obi a inade do, me sou adeade balivua mine sou oto maido, “A inade li mina ilisiliuna muina minate, ei a sei golu?”
10 Jesu abistan eo i fanan hibai, baise morobone misir maiye eo anayabin hikasiy taiyuwih hima hibabatiyih.
11 Me sou tagi e Iesu maido, “Posa matina sou a vanua na muadana binea sou veivei ve Elaiia ei ni asu pala usinani?”
11 Imaibo Jesu hibatiy, “Aisim Ofafar bai’obaiyenayah hio Elijah i boro wan nan?”
12 Iesu ei sie a inade ne sou maido, “Inade iede ei moliana. Elaiia ni veteliu pala usinani mei ni toebilelesi liu a golugolu vuso. Moni posa matina a inade iede ino na Laulau mine Salemo, ei ade e Natuna Bibi ei ni tabule a mavaana papai, ma vanunua ne sou adepintola ane ei?
12 Jesu iyafutih eo, “Kwanaso’ob Elijah i wan Roubininenayan orot aunan i’iyon na sawar etei yabuna, baise aisimamih Bukamaim hikikirum hio, ‘Orot Natun nanan i boro hinakwahir naatu bai’akir gagamin na’in nab.’
13 Moni eau vei le amutou maido, Elaiia ei eiliosi. Moni vanua sou ogomuli a masagana mine sou oto me sou goli a matamatana inigogona pagu usino ne ei, tomane a inade ino na Laulau mine Salemo.”
13 Baise a tur ao’owen, Elijah i marasika na naatu sabuw hai kokomaim yawas kakafin maiyow isan hisinaf mi’itube Bukamaim eo na’atube.”
14 Iesu pilu a disaipel tao tolu sou veteliuale sou a disaipel sanii odo, me sou ite a abuna vanunua ma tavivine taula sou magili saiili e sou. Me sou a vanua na muadana binea sanii sou maubi a inade pilu e sou.
14 Hire hinan ana bai’ufununayah afa bairi hibita’imon ana veya sabuw hiru’ay hi’a’ar bebera’uh hi’itih. Naatu Ofafar bai’obaiyenayah afa auman hina hibusuruf bairi higam.
15 Vanunua ma tavivine vuso do sou ite Iesu i asu maino, me sou saga sele. Sou vele usino ne ei, me sou vate oaso kubaana usino ne ei.
15 Sabuw hiru’ay Jesu hi’i’itin ana veya hifofofor men kafaita naatu hinunuw hin hibai ana merar hiyi.
16 Me Iesu ei tagi e sou maido, “Amutou maisaukiki a inade pilu e sou a sava?”
16 Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih, “Abistan isan bairi kwagamigam?”
17 Ma bibi tasa balivua mina abuna vanunua ma tavivine do ei sie a inade ne Iesu maido, “Magiligilina, natugu a bibi ie ei isa a nunu pagu tasa i valitole ei me ei ma ade oto, me eau maasi ei usinani minio.
17 Orot ta kou’ay wanawanan iya’afut eo, “Bai’obaiyenayan ayu au kek abai ana o isa, anayabin afiy kakafin iwanasum awan bofafaren tur men eo’omih.
18 Taliuliu a nunu pagu odolo ei sautole sagali ei, mei langelange ei utano na magamaga. Ma palapalana i palea na asene ei, me ei alatola gado, ma vovone ei utoto sele. Me eau kake e sou a disaipel minio ne sou taulele a nunu pagu iede, moni sou ma mapigogoi ete.”
18 Naatu afiy kakafin kaun eyey ana veya ebai erouw me yan ere awan fusifusin ekubar naatu wan eyob takitak tebiwa’an naatu an uman etei’imak tewowofaf. Ayu a bai’ufununayah afiy kakafin nuninamih auwih, baise men karam hitasinaf.”
19 Iesu ei longe a inade iedo, mei vei le sou maido, “Amutou a vanunua na silimulina boa. Mavisa eau ugupiluosi e amutou? Mavisa lou eau na tabule a mavaana mine amutou? Maasi a bibaini iede usinani.”
19 Jesu iuwih eo “Kwa iti boun ana sabuw ayu men kwabitutumu, mar boro bai’ab bairi tanama? Ayu boro men manin kwa bairit tanama tanabow? Kek kwabai kwana aitin.”
20 Me sou maasi a bibaini iedo usino ne ei. Nunu pagu odo ei ite e Iesu, ma tabaa oto ei iune gegeli sele a bibaini iodo, ma bibaini i bosa utano na magamaga, mei vuvule maisabasaba, ma palapalana i palea na asena.
20 Kek hibai hina Jesu biyan hitit, afiy kakafin nuw Jesu i’itin ana veya kek busuruf an uman duduwar rab naatu me yan re rab firur awan fusifusin kubar.
21 Me Iesu ei tagi e tamana bibaini iedo maido, “Malada visa ei muina moni maido?” Me tamana i vei, “Ei soke mina malada ei saboa alabaini.
21 Jesu kek tamah ibatiy, “Iti kek sawow maninaka bai ma?” Tamah iya’afut eo, “Tasiyar ana mareika sawow bai,
22 Malada papai a nunu pagu iedo ei lange ei utano na oavi ma nanu, mei kale ni valipute ei ni mate. Moni mane oo mapigogoi, de oo no lilomuli e amiteu mo no buloi e amiteu.”
22 matan fufur asabuninamih ebai en wairaf wan eyey naatu harew yan ere’er, baise o baiyawasin isan isa nakakaram na’at basit kwiwanbabanu baibais kwiti.”
23 Me Iesu ei vei lei maido, “Vuna i matina oo vei, ‘Mane oo mapigogoi’? Mane sei bibi ei silimuli, ei mapigogoi ni goli a golugolu vuso.”
23 Jesu iya’afut eo, “Karam, o inabitumatum na’at sawar etei o isa boro hamehameh maiyow hinamatar.”
24 Ma tabaa oto tamana bibaini iedo ei tola maido, “Eau silimuli, moni a silimulina minau i boto, no buloi e eau.”
24 Kek tamah mar ta’imonamo iya’afut eo, “Ayu abitumatum baise kwibaisu au baitumatum tafan kuya’abar era’at.”
25 Iesu ei ite a abuna vanunua ma tavivine sou vele usinani agavuale sou, mei sinoa ana nunu pagu iedo maido, “Oo nununa asebuuna ma tagilasobona, eau vei lio, oo no asutase a bibaini iede. Oo no ma galigali asa ulilo minei.”
25 Jesu sabuw i’itih i hina yaten hiyey, imih Jesu afiy kakafin isan tur fokarin maiyow eaf iu, “O afiy tain gugurin awa gugin au’uwi kek biyanamaim kwihamiy kutit naatu men ina’intabir inarun maiye!”
26 Ma nunu pagu iedo ei ngala mamau, mei iune mamai a bibaini lou, mei veletase ei usinosi. Ma bibaini iedo ei lagu tomane ei matesi. Vanunua papaina sou ite me sou vei, “Ei matesi.”
26 Afiy kakafin iwow itarakouw kek busuruf an uman duduwar rab, naatu afiy kakafin rauwatait bihir kek re imamayay in, naatu sabuw hinot i morob hirouw.
27 Moni e Iesu ei lapitole a limana mei mailisi ei, me ei magili.
27 Baise Jesu na ofere kek uman bai ibais imisiruw misir.
28 Mulimuli e Iesu ei asu usino na luma, me sou a disaipel moni ino me sou tagi e ei maido, “Posa matina amiteu ma mapigogoi ete ne amiteu taulele a nunu pagu iede?”
28 Nati ufunamaim Jesu bar wanawanan run naatu ana bai’ufununayah wa’iwa’iramaim hibatiy, “Aisim aki afiy kakafin men anun titamih?”
29 Me ei vei le sou, “Kinaka moni ei mapigogoi ni taulele a matana nunu pagu iede. A vea tasa lou boasi.”
29 Jesu iyafutih eo, “Men abistanamaim boro sawar iti na’atube hinamataramih, baise yoyoban akisinamo.”
30 Iesu pilu e sou a disaipel sou ilisitase a avena odo me sou asu usino balivua ne Galili. Me Iesu ei ma kale ete na bibi tasa ni muada ve ei ino,
30 Jesu ana bai’ufununayah bairi nati efan hihamiy, i hibusuruf Galilee wanawanan hiremor hin. Jesu men kok sabuw etei hitaso’ob i menamaim hinan.
31 vuna ei pipigo a matetengine sou a disaipel minei. Ei vei le sou maido, “Ne sou tau e Natuna Bibi na limane sou a vanunua, me ne sou valipute ei ni mate. De mina malada tolu ei ni ilisiliu.”
31 Anayabin i ana bai’ufnunenayah bi’obaibiyih. Naatu ana bai’obaiyenamaim iuwih eo, “Orot Natun boro hinabonawiy gawan umahimaim hinayai naatu hina’asabun namorob, veya tounu ufunamaim boro namisir maiye.”
32 Moni sou ma muada oto a vuna inade iedo me sou lae a tinagine ei.
32 Bai’ufnunenayah iti tur bi’obaiyih naniyan men hibai naatu baibatiyin isan hibir.
33 Sou sibitala ne Kapenaum. Sou galiosi ulilo na luma, me Iesu i tagi e sou a disaipel maido, “Na vea amutou maiademulimuli a sava?”
33 Imaibo hina Capernaum hitit, naatu hirun bar wanawanan hima’am Jesu ibatiyih, “Efamaim tanan kwa abisa isan kwagamigam?”
34 Moni sou vale moni, vuna maido na vea sou maivovolomuli i sei ei ni muga ane sou.
34 Baise fanan men hiya’afutimih, anayabin efamaim hinan i taiyuwih higam yait i orot gagamintoro’ot.
35 Me Iesu ei ugu, mei toleale sou a disaipel minei savulu tasa timana lua usino ne ei. Mei vei le sou maido, “Mane a bibi tasa ei kale ni muga, de ei ni mulisobo oto sele, tomane a bibi na pipigona mina buloine sou a vanunua vuso.”
35 Jesu mare ana bai’ufnunenayah nah 12 eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Yait wan bai’iyonamih, i taiyuwin boro nan uftoro’ot nabat, sabuw etei’imak isah ni’akir nabow.”
36 Me ei guale a bibaini tasa mei mamagili ei balivua ne sou. Me Iesu ei sautole a bibaini mei vei le sou a disaipel maido,
36 Naatu kek bai na nahimaim iu bat, uman kek tuwabunamaim rauwabon naatu eo,
37 “Sei bibi ei damutaletale eau mei buloi a bibaini tasa tomane a bibaini ieli, ei buloi eau. Ma bibi ei buloi eau, ei ma buloi moni ete eau. Boa. Ei buloi e Euma, ei peltase eau usinani.”
37 “O yait ayu wabu’umaim kek gidigidih inabuwih hai merar inayiy, ayu au merar kuyiy, naatu o yait ayu au merar kuyiy, men ayu akisu au merar kuyiy baise yait ayu iyunu anan auman ana merar kuyiy.”
38 Ioanes ei vei le Iesu maido, “Magiligilina, amiteu ite a bibi tasa ei pipigo a taulelena nunu pagu na aisane oo. Moni ei ma ogomuli ete eitou. Maido me amiteu magilisobesi ei.”
38 John eo, “Bai’obaiyenayan aki orot ta o wabimaim wagabur kakafih nununih ai’itin naatu a’otan, anayabin i men it ata kou’ay orot ta’amih.”
39 Me Iesu ei vei le ei, “Amutou ma magilisobesobe lei ei. Mane a bibi tasa ei goli a gona sinaga na aisane eau, ei ni ma mapigogoi ete ni adegegeli e eau na ilala do.
39 Jesu iya’afut eo, “Orot men kwana’otanimih! Orot yait ayu wabu’umaim ina’inan nati na’atube esisinaf boro men karam nati bowabow ufunamaim ayu isau tur kakafih na’omih,
40 Bibi ei ma butuale ete eitou ei e tamaine eitou.
40 anayabin orot babin yait men it isat ibiwosai, nati it nowat.
41 Mane a bibi tasa ei ite amutou mei damutale, ‘Eau kale na buloi e sou a abuna vanunua mine Krais,’ me ei bilii a taogo na nanu usino ne amutou, de eau vei ivu ane amutou, mapa na bibi iedo ei ma mapigogoi ete ni buale.”
41 Anababatun a tur o’owen, orot babin yait ayu wabu’umaim o harew it kutomatom anayabin o i ayu nowau, i turobe ana baiyan boro nab.
42 Iesu ei vei lou maido, “Mane a bibi tasa ei ni toebose tasa mine sou e selebanini sou silimuli eau na inigogona sinusu, de puiale sele ne sou a vanua ne sou papale a vatu taula tasa na loona bibi iedo, me ne sou lange ei utano na dasi mei ni mate.
42 Naatu ayu au bai’ufununayah hai baitumatum kikimin, orot yait nan hai not nabi’afiy, gewasin nati orot i boro sikan aumor hita’utan taiyan hititaiy tare.
43 — ausente —
43 O uma nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! Uma rounawat ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit uma rou’abaka itan efan kakafin wairaf wanatowan wan itayen,
44 — ausente —
44 motamot hita’ani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab ta’arahi.
45 — ausente —
45 Naatu a nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! A dubon ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit a rou’abaka inan efan kakafin,
46 — ausente —
46 motamot hina’aani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab na’arahi.
47 Mane a matamu ei lapuale oo usino na inigogona sinusu, de oo no osetase a matamu mo pitase usino. Kubaana oo no isa a matamu tasa moni, me oo no gali ulilo na niitealalena mine Salemo. Dae oo no isa a matamu lua me ne sou lange oo usino na avena davutina.
47 Naatu mata nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, kukubai kwisaroun! Mata ta’imon God ana aiwobomaim inarur i gewasin, men basit mata rou’abaka hinisrouni efan kakafinamaim inare,
48 Na avena do
48 nati’imaim
49 Sou vuso ne sou iagegelo a oavi.
49 Sabuw etei’imak boro wairafamaim na’arahih narusouwih hinan riyabe hinamatar.
50 “Masi ei a golu kubaana, moni mane a minasina masi ei pulu, ne amutou mapigogoi ne mu goli a sava na masi iedo ei ni palea masi lou? Masi ei goli a inani ma golugolu vuso ni kubaana, tomane moni ne amutou palea tomane a masi doana ei mapale a niugugu kubaana balivua ne tamtamaine amutou.”
50 Riy i gewasin baise naniyan nabi’en boro men karam hiniwa’an naniyan namatar maiye, imih kwa i riy wanawanamaim nama, saise taituwa bairi boro tufuwamaim kwanama.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?