Romanos 2
TEENT vs ARC
1 Pus ju uxijnan ji lapanacni ju amuc'aniyat'it ixtalak'alhin'an ju mint'alapanac'an jantu tu'u' lai at'ina'unt'it mas va tichi chavaich unt'at'it. Ju Dios catamuc'aniyan ju mintalak'alhin'an vachu'. Pus ni laich amuc'aniyat'it ixtalak'alhin'an ju mint'alapanac'an pus lana tasui ni catamuc'aniyan ju Dios ju mintalak'alhin'an vachu' ni vana va chun ju malac'asup'alat'it ju lami'atsucunti'an tachi ju junitach ju ak'antam.
1 Portanto, és inescusável quando julgas, ó homem, quem quer que sejas, porque te condenas a ti mesmo naquilo em que julgas a outro; pois tu, que julgas, fazes o mesmo.
2 Para c'atsayau ju ani. Ju Dios sok ca'alacmuc'aniya' ixtalak'alhin'an ju lapanacni ju chunch ta'alactu'unun tachi ju iclajuntau.
2 E bem sabemos que o juízo de Deus é segundo a verdade sobre os que tais coisas fazem.
3 Chai ju uxijnan ji lapanacni ni lai muc'aniyat'it ix'alactu'unti ju ak'antam para ni vana va chun navip'alat'it ju uxijnan ja va nonat'it ni lai catajunin ju Dios ni mati' ju mintalak'alhin'an.
3 E tu, ó homem, que julgas os que fazem tais coisas, cuidas que, fazendo-as tu, escaparás ao juízo de Deus?
4 Tachi ju va jantu tu'u' lhiulayat'it ju uxijnan ni na ta'aktaijuputunan laca'amapaininti ju Dios. Tachi ju va jantu tu'u' lhiulayat'it ni tach'ixnik'otan ju Dios mas na alact'u'ununat'it. Tachi ju va jantu tu'u' lhiulayat'it ni va jantu lana tamamak'alhk'ajniyan ju Dios. Tachi ju va jantuch c'ats'ayat'it ni yuchi talhi'aktaijuputunan laca'amapaininti ju Dios ni ts'a ma amac'a'unt'it ju mi'alactu'unti'an.
4 Ou desprezas tu as riquezas da sua benignidade, e paciência, e longanimidade, ignorando que a benignidade de Deus te leva ao arrependimento?
5 Para ju uxijnan na va p'asnich ju mi'alhunut'an chai lana jantu mac'omp'ut'unat'it ju mi'alactu'unti'an. Chai ni chunch ju layat'it pus mi'akstu'an lalhavach'ok'oyat'it ju mimak'alhk'ajnat'an ju anu' avilhchan acsni camalacasuyach ju ixtalhk'amti ju Dios. Chai acsnich ju catasuyach ni sok navi ju Dios acsni ulani ixtalak'alhin xamati'.
5 Mas, segundo a tua dureza e teu coração impenitente, entesouras ira para ti no dia da ira e da manifestação do juízo de Deus,
6 Pus ju acsnich ju Dios caxtakniya' ju pumatam pumatam tachi ju lhijunch ixlacata ju tuchi navita.
6 o qual recompensará cada um segundo as suas obras,
7 Ju ali'in lapanacni va tachi tanavi ju k'ox ni tapuxcajui ta yu laich capunaulh ju Dios ni xalack'ajin tajunita la'ixmacni yuchi chai ta yu laich k'ox calhiulacana' la'ixmacni yuchi. Chai tapuxcajui ju atsucunti ju jonk'alhita lact'iyan. Pus ju yu'unch ca'axtaknicana' is'atsucunti'an ju conk'alhiyanta ju lact'iyan.
7 a saber: a vida eterna aos que, com perseverança em fazer bem, procuram glória, e honra, e incorrupção;
8 Para ju ali'in lapanacni va yuchi ni talaclasai chai jantu lana talaca'iputun ju stavasalanti. Va yuchi ju talaca'ich ju jantu soknic'a. Pus ju Dios ca'amalacasuniyach ju ixtalhk'amti ju yu'unch. Chai ca'axtakniyach ju k'ai ixmak'alhk'ajnat'an.
8 mas indignação e ira aos que são contenciosos e desobedientes à verdade e obedientes à iniquidade;
9 Tachi chun ju lapanacni ju tanavich ju jantu k'ox pus slivasalh catamak'alhk'ajnana' chai cata'amak'aninina'. Pus ju tucan chunch ca'a'ulhtucana' yu'unch ju ali'in sia lhiquijnan'an ju israelitanin juntau. Para vachu' ju yu'unch ju jantu israelitanin.
9 tribulação e angústia sobre toda alma do homem que faz o mal, primeiramente do judeu e também do grego;
10 Para va tichi chavaich ju canaviya' ju k'ox pus ju Dios calakts'ina' tachi ju tam xak'ai chai k'ox calhiulaya' chai jantu calac'alh ix'alhunut. Pus ju tucan chunch ca'a'ulhtucana' yu'unch ju ali'in sia lhiquijnan'an ju israelitanin juntau. Para vachu' ju yu'unch ju jantu israelitanin tajunita.
10 glória, porém, e honra e paz a qualquer que faz o bem, primeiramente ao judeu e também ao grego;
11 Ju Dios chunch ju canaviya' ni vaklhtam chun ju alakts'in ju lapanacni.
11 porque, para com Deus, não há acepção de pessoas.
12 Ju mak'aniya ixlapanac Dios ju Moisés ixjuncan ats'oknulh ixlhamap'aksin ju Dios. Pus tachi chun ju lapanacni ju jantu tamispai ju anu' lhamap'aksin chai ta'alactu'unun akts'iya ca'amamak'alhk'ajnik'alhicana'. Va yuchi ni jantiyu' ca'alhimamak'alhk'ajnicana' ni jantu tanavita tachi ju najun lacalhamap'aksin. Alai yuchi ca'alhimamak'alhk'ajnicana' ni va ta'alactu'ununta. Para tachi chun ju tamispai ju anu' lhamap'aksin para ixlaquilhtu ta'alactu'unun pus camuc'anicana' ixtats'inq'uit ju anu' lhamap'aksin.
12 Porque todos os que sem lei pecaram sem lei também perecerão; e todos os que sob a lei pecaram pela lei serão julgados.
13 Ju Dios najun ni jantu salaka ix'alhunut'an ju lapanacni ju va tak'asmat'a ju lhamap'aksin ju ats'oknulh ju Moisés. Ju Dios najun ni va yu'unch ju salaka ix'alhunut'an ju catamuctaxtuyach tachi ju najun lacalhamap'aksin.
13 Porque os que ouvem a lei não são justos diante de Deus, mas os que praticam a lei hão de ser justificados.
14 Ju lapanacni ju jantu israelitanin tajunita jantu tamispai tuchi najun la'ixlhamap'aksin Dios ju ats'oknulh ju Moisés. Para mas jantu tamispai tuchi najun ju anu' lhamap'aksin para aktamixnin is'akstu'an tanavi tachi ju najun la'ixlhamap'aksin Dios. Chai ni chunch ju talai pus tasui ni alin ju ixlhamap'aksin'an la'ix'alhunut'an mas jantu tamispai ju lhamap'aksin ju ats'oknulh ju Moisés.
14 Porque, quando os gentios, que não têm lei, fazem naturalmente as coisas que são da lei, não tendo eles lei, para si mesmos são lei,
15 Chai ju la'is'atsucunti'an lana tasui ni ts'oknicanta ju lhamap'aksin la'ix'alhunut'an. Pus la'ix'atalacpast'ac'at'an putasui ni vasalh alin ju ixlhamap'aksin'an ni is'akstu'an tac'atsai u k'ox ju tanavi u jantu.
15 os quais mostram a obra da lei escrita no seu coração, testificando juntamente a sua consciência e os seus pensamentos, quer acusando-os, quer defendendo-os,
16 Chai tac'atsai u k'ox calhiulaya' ju Dios u jantu ju anu' avilhchan acsni ucxtin cajuna' ju Jesucristo. Chai ju Jesús ca'ulaniya' ixtalak'alhin'an tachi chun ju lapanacni ixlacata tuchi sek tanavita chai sek tapastacta. Pus chunchach ca'ulhtucana' tachi chun ju lapanacni ju jantu talhilaca'anta ju Jesucristo. Chai chunch ju ic'ajuni ju lapanacni.
16 no dia em que Deus há de julgar os segredos dos homens, por Jesus Cristo, segundo o meu evangelho.
17 Pus ju uxijnan vachu' lhit'ap'ak'a'uyat'it ni israelitanin unt'at'it ni Dios mak'anch asacxtulh ju quilacpai'an. Chai nonat'it ni at'ak'alht'axt'uya'it'it ni p'acxant'at'it ju ixlhamap'aksin Dios ju ats'oknulh ju Moisés. Chai na lhit'ak'ayayat'it ni nonat'it ni misp'ayat'it ju Dios.
17 Eis que tu, que tens por sobrenome judeu, e repousas na lei, e te glorias em Deus;
18 Chai nonat'it ni misp'ayat'it ixk'achat ju Dios. Chai nonat'it ni lai sacxt'uyat'it ju k'ox ni va tachi malanic'ant'at'it la'ixlhamap'aksin Dios.
18 e sabes a sua vontade, e aprovas as coisas excelentes, sendo instruído por lei;
19 Chai nonat'it ni uxijnan ju palai misp'ayat'it ju ixtaxtokni Dios. Chai ixlhiyuchi laich ap'ulhniya'it'it ju tachi va alak'ach'ixnin tajunita la'istac'atsan'an. Chai nonat'it ni laich amalacp'uc'u'uya'it'it ju tat'ajun tachi ju va laca'atats'isni ni jantuca' tamispai ixti ju Dios.
19 e confias que és guia dos cegos, luz dos que estão em trevas,
20 Chai nonat'it ni xa'amalaninin unt'at'it ju jantuca' tu'u' tamispai ixtaxtokni Dios. Chai nonat'it ni ix'amamaka'unin unt'at'it ju va tat'ajunca' laninin ixtaxtokni Dios. Chai nonat'it ni lai chun naviyat'it ni lacalhamap'aksin ju ts'okta ju Moisés ju lhit'a'ut'at'it ju soknic'a atalaninti chai ju stavasalanti.
20 instruidor dos néscios, mestre de crianças, que tens a forma da ciência e da verdade na lei;
21 Pus ju uxijnan ni malaniyat'it ju apumatam tachi ju va jantu mach'akxayat'it tuch'i nonat'it. Ju uxijnan alhamap'aksininat'it ni jantu k'ox ni ak'alhaunancanch. Para ja jantu vachu' ta'ak'alhaunan ju ali'in lamilhi'uxijnan'an.
21 tu, pois, que ensinas a outro, não te ensinas a ti mesmo? Tu, que pregas que não se deve furtar, furtas?
22 Ju uxijnan lhamap'aksininat'it ni jantu lai t'atsucucan ju jantu qui'amachaka' u jantu quimpapa. Para ja jantu vachu' chunch talai ju ali'in ju lamilhi'uxijnan. Ju uxijnan lhamap'aksininat'it ni jantu k'ox lhiulayat'it ju tu'u' santo. Para ju ali'in lamilhi'uxijnan'an ca jantu vasalh ni jantu k'ox talhiulai ni laich ta'an ju lacpujitat junta ya ju anu' santo ju tanajun ni jantu k'ox talhiulai. Ta'an ni va tak'alhauputun ju tumin ju anch.
22 Tu, que dizes que não se deve adulterar, adulteras? Tu, que abominas os ídolos, cometes sacrilégio?
23 Ju uxijnan na lhit'ak'ayayat'it ni p'acxant'at'it ju ixlhamap'aksin Dios. Para ni jantu muct'axt'uyat'it tachi ju najun ju anch pus yuchi macxcai talhilhichivinin ju lapanacni ixtaxtokni Dios.
23 Tu, que te glorias na lei, desonras a Deus pela transgressão da lei?
24 Tachi ju ts'okcanta la'ixchivinti Dios junta chani najun: “Ju ali'in ju jantu israelitanin tajunita ma va macxcai talhichivinin ju Dios ma va ixlacata ni jantu muct'axt'uyat'it ju uxijnan tachi ju najun lacalhamap'aksin. Ju uxijnan ma chunch ju layat'it mas israelitanin unt'at'it”. Chunch najun la'ixchivinti Dios.
24 Porque, como está escrito, o nome de Deus é blasfemado entre os gentios por causa de vós.
25 Ju mak'anch ju Dios ajunilh ju mak'aniya quint'a'israelitanin'an ni catach'uc'unilh ju ix'axt'ak'a tachi chun ju ts'alan ju catatsuculh. Ju chunch va ixpumispacanch va ni ixlapanacni Dios tajunita. Chai slivasalh ni lhitapalai ni ch'uc'uc'ant'at'itch ni quint'a'israelitanin unt'at'it. Para va acsnich ju lhitapalai acsni muct'axt'uyat'it tachi ju najun la'ixlhamap'aksin Dios. Para ni lak'alhiyat'it ju ixlhamap'aksin Dios pus jantu lhitapalai mas ch'uc'uc'ant'at'it.
25 Porque a circuncisão é, na verdade, proveitosa, se tu guardares a lei; mas, se tu és transgressor da lei, a tua circuncisão se torna em incircuncisão.
26 Chai ju tam lapanac mas jantu ch'uc'ucanta para ni camuctaxtulh tachi ju najun la'ixlhamap'aksin Dios pus va ixt'achunch lakts'in ju Dios tachi ju va ch'uc'ucanta ni muctaxtuich.
26 Se, pois, a incircuncisão guardar os preceitos da lei, porventura, a incircuncisão não será reputada como circuncisão?
27 Pus ju jantu ch'uc'ucanta la'ixlacatuna para ni muctaxtui tachi ju najun la'ixlhamap'aksin Dios pus anchach ju ap'u'ulanic'ana'it'it ju mintalak'alhin'an ju uxijnan ni jantu muct'axt'uyat'it mas alinch ju milhamap'aksin'an ju ts'okta ju Moisés chai mas ch'uc'uc'ant'at'it.
27 E a incircuncisão que por natureza o é, se cumpre a lei, não te julgará, porventura, a ti, que pela letra e circuncisão és transgressor da lei?
28 Pus ju va israelita tsucuta jantiyu' ju lai lhilakamispacan ni is'ask'at'a Dios cava. Chai jantiyu' ju lhitapalai la'ixmacni Dios ni va cach'uc'unicalh ju ixlacatuna tam lapanac.
28 Porque não é judeu o que o é exteriormente, nem é circuncisão a que o é exteriormente na carne.
29 Para ju vasalh is'ask'at'a Dios yuchi ju chunchach junita la'ix'alhunut. Chai tachi ju va ach'uc'unti lakts'in ju Dios. Chai yuchach ju Spiritu Santu ju aquintach'ak'aniyan ju qui'alhunut'an. Jantiyu' ni va acch'uc'ucalh ju quilacatuna tachi ju najun lacalhamap'aksin. Chai ju salaka ix'alhunut pus is'akstu Dios ju canona' ni na k'ox tachi ju junita. Jantiyu' ju tam ixt'alapanac ju canona' ni k'ox junita u jantu.
29 Mas é judeu o que o é no interior, e circuncisão, a que é do coração, no espírito, não na letra, cujo louvor não provém dos homens, mas de Deus.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?