Eclesiastes 3

PR vs ACF

Sair da comparação
PR
ACF Almeida Corrigida Fiel
1 Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla.
1 Tudo tem o seu tempo determinado, e há tempo para todo o propósito debaixo do céu.
2 Aika on syntyä ja aika kuolla, aika on istuttaa ja aika repiä maasta,
2 Há tempo de nascer, e tempo de morrer; tempo de plantar, e tempo de arrancar o que se plantou;
3 aika surmata ja aika parantaa, aika on purkaa ja aika rakentaa,
3 Tempo de matar, e tempo de curar; tempo de derrubar, e tempo de edificar;
4 aika itkeä ja aika nauraa, aika on valittaa ja aika tanssia,
4 Tempo de chorar, e tempo de rir; tempo de prantear, e tempo de dançar;
5 aika heitellä kiviä ja aika ne kerätä, aika on syleillä ja aika olla erossa,
5 Tempo de espalhar pedras, e tempo de ajuntar pedras; tempo de abraçar, e tempo de afastar-se de abraçar;
6 aika etsiä ja aika kadottaa, aika on säilyttää ja aika viskata menemään,
6 Tempo de buscar, e tempo de perder; tempo de guardar, e tempo de lançar fora;
7 aika repäistä rikki ja aika ommella yhteen, aika olla vaiti ja aika puhua,
7 Tempo de rasgar, e tempo de coser; tempo de estar calado, e tempo de falar;
8 aika rakastaa ja aika vihata, aika on sodalla ja aikansa rauhalla.
8 Tempo de amar, e tempo de odiar; tempo de guerra, e tempo de paz.
9 Mitä hyötyä on vaivannäöstä sille, joka työtä tekee?
9 Que proveito tem o trabalhador naquilo em que trabalha?
10 Olen katsellut kaikkea aherrusta, jonka Jumala on antanut ihmisille heidän rasituksekseen.
10 Tenho visto o trabalho que Deus deu aos filhos dos homens, para com ele os exercitar.
11 Kaiken hän on alun alkaen tehnyt hyväksi ja asettanut iäti jatkumaan, mutta ihminen ei käsitä Jumalan tekoja, ei niiden alkua eikä loppua.
11 Tudo fez formoso em seu tempo; também pôs o mundo no coração do homem, sem que este possa descobrir a obra que Deus fez desde o princípio até ao fim.
12 Minä oivalsin, ettei ihmisellä ole muuta onnea kuin iloita ja nauttia elämän hyvyydestä.
12 Já tenho entendido que não há coisa melhor para eles do que alegrar-se e fazer bem na sua vida;
13 Mutta Jumalan lahja on sekin, että ihminen saa vaivannäkönsä keskellä syödä ja juoda ja nauttia elämän antimista.
13 E também que todo o homem coma e beba, e goze do bem de todo o seu trabalho; isto é um dom de Deus.
14 Minä oivalsin, että kaikki, minkä Jumala tekee, pysyy ikuisesti. Siihen ei ole lisäämistä eikä siitä vähentämistä. Jumala on niin tehnyt, että häntä pelättäisiin.
14 Eu sei que tudo quanto Deus faz durará eternamente; nada se lhe deve acrescentar, e nada se lhe deve tirar; e isto faz Deus para que haja temor diante dele.
15 Mitä nyt on, sitä on ollut ennenkin, ja mitä vastedes on, sitäkin on ollut ennen. Jumala tuo esiin sen, minkä aika on vienyt.
15 O que é, já foi; e o que há de ser, também já foi; e Deus pede conta do que passou.
16 Vielä minä näin auringon alla: oli oikeuspaikka -- ja siellä vääryys, oli tuomioistuin -- ja sielläkin vääryys.
16 Vi mais debaixo do sol que no lugar do juízo havia impiedade, e no lugar da justiça havia iniqüidade.
17 Minä ajattelin itsekseni: Jumala tuomitsee oikein, niin syyttömän kuin syyllisen, sillä jokaisella asialla ja teolla on aikansa.
17 Eu disse no meu coração: Deus julgará o justo e o ímpio; porque há um tempo para todo o propósito e para toda a obra.
18 Ja minä ajattelin: Näin tapahtuu ihmisten vuoksi. Jumala koettelee heitä, jotta he ymmärtäisivät olevansa pelkkiä luontokappaleita.
18 Disse eu no meu coração, quanto a condição dos filhos dos homens, que Deus os provaria, para que assim pudessem ver que são em si mesmos como os animais.
19 Sillä ihmisten ja eläinten kohtalo on yhtäläinen: samalla tavoin kuolevat molemmat, yhtäläinen henki on kaikilla. Ihmisillä ei ole etusijaa eläimiin nähden, kaikki on turhuutta.
19 Porque o que sucede aos filhos dos homens, isso mesmo também sucede aos animais, e lhes sucede a mesma coisa; como morre um, assim morre o outro; e todos têm o mesmo fôlego, e a vantagem dos homens sobre os animais não é nenhuma, porque todos são vaidade.
20 Kaikki menee samaan paikkaan: kaikki on tullut tomusta ja kaikki palaa tomuun.
20 Todos vão para um lugar; todos foram feitos do pó, e todos voltarão ao pó.
21 Kuka tietää, kohoaako ihmisen henki ylös ja vajoaako eläinten henki alas maahan?
21 Quem sabe que o fôlego do homem vai para cima, e que o fôlego dos animais vai para baixo da terra?
22 Minä havaitsin, ettei ole mitään parempaa kuin nyt iloita teoistaan. Sellainen on ihmisen osa. Kuka hänet toisi takaisin näkemään, mitä hänen jälkeensä tapahtuu?
22 Assim que tenho visto que não há coisa melhor do que alegrar-se o homem nas suas obras, porque essa é a sua porção; pois quem o fará voltar para ver o que será depois dele?

Ler em outra tradução

Comparar com outra