1 Kuningas ja Haaman olivat saapuneet kuningatar Esterin kanssa juomaan.
2 Kuningas sanoi myös viinin juonnin toisena päivänä Esterille: "Mitä pyydät, kuningatar Ester? Se sinulle annetaan, ja mitä haluat? Se täytetään, olkoon vaikka puoli valtakuntaa."
3 Kuningatar Ester vastasi ja sanoi: "Jos olen saanut armon silmiesi edessä, kuningas, ja jos kuningas hyväksi näkee, annettakoon minulle oma henkeni, kun sitä pyydän, ja kansani, kun sitä haluan.
4 Sillä meidät on myyty, minut ja kansani, hävitettäviksi, tapettaviksi ja tuhottaviksi. Jos meidät olisi myyty vain orjiksi ja orjattariksi, olisin siitä vaiti, sillä sen vaivan takia ei kannattaisi kuningasta vaivata."
5 Kuningas Ahasveros sanoi ja kysyi kuningatar Esteriltä: "Kuka se on, ja missä se on, joka on rohjennut tehdä sellaista?"
6 Ester vastasi: "Se vastustaja ja vihamies on tuo paha Haaman." Silloin Haaman pelästyi kuningasta ja kuningatarta.
7 Kuningas nousi vihoissaan juomasta viiniä ja meni linnan puutarhaan, mutta Haaman jäi siihen pyytääkseen henkeänsä kuningatar Esteriltä, sillä hän näki, että kuninkaalla oli paha mielessä häntä vastaan.
8 Kun kuningas tuli linnan puutarhasta takaisin linnaan, jossa viiniä juotiin, Haaman oli juuri heittäytymässä lepovuoteelle, jolla kuningatar Ester lepäsi. Kuningas sanoi: "Vai tekee hän vielä väkivaltaa kuningattarelle linnassa läsnä ollessani!" Tuskin tämä sana oli päässyt kuninkaan suusta, kun jo Haamanin kasvot peitettiin.
9 Silloin Harbona, yksi kuningasta palvelevista hoviherroista, sanoi: "Katso, seisoohan Haamanin talon edessä hirsipuu viisikymmentä kyynärää korkea, se, minkä Haaman on teettänyt Mordokaita varten, jonka puhe kerran koitui kuninkaan hyväksi." Kuningas sanoi: "Ripustakaa hänet siihen."
10 Haaman ripustettiin hirsipuuhun, jonka hän oli pystyttänyt Mordokain varalle. Kuninkaan viha asettui.