1 Es ja Jesús pyatʉjkʉ ma̱ ja Oliivʉs Kopk.
2 Jakumbom ko xyʉʉñʉ ja Jesús tyʉjkʉ jatʉgok mʉj tsa̱jptʉjk ñabotsoty. Ta myiindʉ ja ja̱ꞌa̱yʉty es ttuknabíkʉdʉ ja Jesús, es ja Jesús ñaxweꞌtsy es dyajtsondáky ja ꞌyʉxpʉjkʉn.
3 Net ja fariseeʉty es diꞌibʉty tsa̱jptʉgóty yaꞌʉxpʉjktʉp dyajmiindʉ tuꞌugʉ toxytyʉjk diꞌibʉ tʉ yajkuba̱a̱dʉ ko dyajtʉgóy ja pʉjk úkʉnʉ wyindsʉꞌkʉn. Ta tpʉjtáktʉ kujkꞌám ma̱ ja ja̱ꞌa̱yʉty.
4 Ta tꞌanma̱a̱ydyʉ ja Jesús:
5 Yʉ Moisesʉ ꞌyanaꞌamʉn xytyukꞌanaꞌamdʉpts es nguka̱ꞌa̱dsʉdʉts es ꞌyoogʉt yʉ dʉꞌʉmbʉ toxytyʉjkʉty. ¿O wiꞌix mij mꞌokjʉna̱a̱mbʉ?
6 Dʉꞌʉn jyʉnandʉ es tpʉjta̱ꞌa̱ktʉ ja pyeky es dʉꞌʉn mba̱a̱t tniꞌʉʉnʉdʉ. Ta Jesús wyindaky es jyaay naxkʉjxy mʉt tuꞌugʉ kyʉwaꞌxypy.
7 Es ko yajtʉʉjʉmbijtʉdʉ, ta Jesús kyujkʉ jatʉgok es tꞌanma̱a̱ydyʉ:
8 Ta wyindaky jatʉgok ja Jesús es ꞌyakja̱a̱y naxkʉjxy.
9 Es jaꞌajʉty ko tya̱a̱dʉ tmʉdoodʉ, net ñayjya̱ꞌa̱dʉ éxtʉm ñayñiꞌʉʉnʉdʉ kʉꞌʉm. Net pyʉdsʉʉmdʉ niduꞌuk niduꞌuk, tsyondaky mʉt ja waanʉ mʉjja̱ꞌa̱ybyʉ es ttukkugʉjxʉ mʉt ja waanʉ ʉna̱ꞌkpʉ. Es ko oj pyʉdsʉʉmda̱ꞌa̱ydyʉ, net ja Jesús oj wyeꞌemy nimajtsk mʉt ja toxytyʉjk.
10 Net ja Jesús wya̱ꞌkkujkʉ jatʉgok es tꞌijxy ko kyajʉ naty ma̱ pʉ́n, jaꞌayʉ ja toxytyʉjk naydyuꞌuk. Net ja Jesús tꞌanma̱a̱y ja toxytyʉjk:
11 Ta ja toxytyʉjk ꞌyadsooy:
12 Jesús óknʉm jatʉgok tꞌanma̱a̱y ja ja̱ꞌa̱yʉty:
13 Net ja fariseeʉty ꞌyadsoodʉ:
14 Net ja Jesús ꞌyadsooy:
15 Miits xypyayoꞌoydyʉpts éxtʉm kyʉxeꞌeky. Kyaj xypyayoꞌoydyʉ éxtʉm tyʉyꞌa̱jtʉnʉty. Ʉj ni pʉ́nʉts ngapayoꞌoy.
16 Per kots ʉj pʉ́n nbayoꞌoy, mʉt ja tʉyꞌa̱jtʉnts ʉj nꞌanʉʉmʉ, mʉt ko ʉj kyajts naydyuꞌuk ti nbayoꞌoy, ʉjtsʉ dʉꞌʉn mʉdʉdsʉ nDeety. Pa̱a̱ty nimajtskʉts ʉʉdsʉty.
17 Ma̱ miits ja mꞌanaꞌamʉnʉty ja̱a̱ybyéty ꞌyity: “Pʉn ja nimajtskpʉ ja testiigʉ tiꞌigyʉ kya̱jxtʉ, yʉꞌʉ dʉn nmʉbʉjkʉm.”
18 Pes ʉjtsʉ dʉꞌʉn kʉꞌʉm nayñidestiigʉꞌa̱jtʉp, esʉ nDeedyʉts diꞌibʉts xykyajx, yʉꞌʉ dʉn jatuꞌugʉ testiigʉ.
19 Net ja ja̱ꞌa̱yʉty yajtʉʉjʉdʉ:
20 Tya̱a̱dʉ oj tkajxy ja Jesús ko naty yaꞌʉxpeky ma̱ ja mʉj tsa̱jptʉjk ma̱ jap ꞌyity ja limosnʉ abʉjkʉn. Es ni pʉ́n kyama̱jtsʉdʉ esxyʉp yajnejxyʉty pujxndʉgóty, mʉt ko kyajnʉmʉ naty tpa̱a̱ty ja xyʉʉ ꞌyoorʉ.
21 Net ja Jesús tꞌanma̱a̱ydyʉ jatʉgok:
22 Net ja israelítʉty ñayjyʉnánʉdʉ:
23 Jesús tꞌanma̱a̱ydyʉ ja ja̱ꞌa̱yʉty:
24 Pa̱a̱ty miits nꞌanʉʉmʉdʉ ko mꞌooktʉp pekymyʉʉt, jaꞌa ko pʉn kyaj xymyʉbʉktʉ es ʉjʉ dʉꞌʉn éxtʉmts njʉna̱ꞌa̱ñ, mꞌooktʉp pekymyʉʉt.
25 Net yajtʉʉjʉdʉ:
26 Máyñʉmts ngakajxy es ngapayoꞌoyñʉmts miidsʉty. Per ja diꞌibʉts tʉ xykyéxyʉts, jaꞌa dʉꞌʉn jʉna̱a̱mp tʉyꞌa̱jtʉn, es diꞌibʉts ʉj nꞌanmaapy ja ja̱ꞌa̱yʉty, yʉꞌʉ diꞌibʉts tʉ nmʉdoy tkajxy ja diꞌibʉts tʉ xykyéxyʉts.
27 Per ja israelítʉty kyaj tjaygyúkʉdʉ ko ja Jesús jyaꞌꞌanʉꞌʉmxʉdʉ ko yʉꞌʉ dʉꞌʉn Uꞌunkꞌa̱jtʉp ja Dios.
28 Pa̱a̱ty ja Jesús tꞌanma̱a̱ydyʉ jatʉgok:
29 Diꞌibʉts xykyajx, dʉꞌʉñʉm ꞌyity mʉt ʉj. NDeedyʉts kyajts naydyuꞌuk xyñasꞌixʉ, jaꞌa kots dʉꞌʉñʉm nduñ diꞌibʉ yʉꞌʉ tsyejpy.
30 Ko tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn jyʉnáñ ja Jesús, may diꞌibʉ myʉbʉjktʉ.
31 Net ja Jesús tꞌanma̱a̱ydyʉ ja israelítʉty diꞌibʉ mʉbʉjkxʉdʉ:
32 es mꞌixyꞌáttʉp ja tʉyꞌa̱jtʉn, es yʉ tʉyꞌa̱jtʉn yʉꞌʉ myajwʉꞌʉmʉdʉp awa̱ꞌa̱tstuuy.
33 Net ja fariseeʉty ꞌyadsoodʉ:
34 Jesús tꞌadsooy:
35 Es yʉ tuumbʉ juybyʉ, kyaj yʉꞌʉ ꞌyity éxtʉm ja windsʉnʉ ꞌyuꞌunk. Ja uꞌunk jaꞌa dʉꞌʉn winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ wʉꞌʉmp éxtʉm ja tya̱a̱k tyeedyʉ ꞌyuꞌunk.
36 Pa̱a̱ty pʉn ja Diosʉ ꞌyUꞌunk myajwʉꞌʉmʉdʉ awa̱ꞌa̱tstuuy, tʉyꞌa̱jtʉn ko awa̱ꞌa̱tstuuy myajwʉꞌʉmʉdʉ.
37 Tʉts nnijawʉ ko Abra̱a̱n miits mꞌokꞌátʉdʉ. Per xyaꞌoogándʉpts mʉt ko kyaj xykyupʉktʉ éxtʉmts miits njaꞌꞌanʉʉmʉdʉ.
38 Ʉj yʉꞌʉts ngajxypy diꞌibʉdsʉ nDeety tʉ xytyukꞌixy. Es miits xytyundʉ nandʉꞌʉn éxtʉm ja mdeedyʉty tʉ mꞌanʉꞌʉmxʉdʉ.
39 Net ja israelítʉty ꞌyadsoodʉ:
40 Oyʉts miits tʉ njaꞌꞌanʉʉmʉdʉ ja tʉyꞌa̱jtʉn diꞌibʉts ʉj nmʉdoo ma̱ Dios, xyaꞌoogándʉpts miidsʉty. Abra̱a̱n ni na̱ꞌa̱ dʉꞌʉn kyaꞌꞌadʉtsy.
41 Miidsʉty nandʉꞌʉn mꞌadʉꞌʉtstʉ éxtʉm ja mdeety ꞌyadʉꞌʉtsy.
42 Jesús tꞌadsoojʉmbijty:
43 ’¿Ti ko xykyajaygyúkʉdʉ diꞌibʉts miits njaꞌꞌanma̱a̱ydyʉp? Jaꞌa ko kyaj xymyʉdowa̱ꞌa̱ndʉ diꞌibʉts ʉj nga̱jxwaꞌxypy.
44 Miidsʉty mʉjkuꞌugópk mdeetyꞌa̱jttʉp es yʉꞌʉ miits mjaꞌaꞌa̱jtʉdʉp, es jaꞌa miits mduundʉp diꞌibʉ yʉꞌʉ tsyejpy. Yajja̱ꞌa̱yꞌoꞌkpʉmʉꞌʉ jawyíñʉp es kyaj ti ttuñ diꞌibʉ tʉyꞌa̱jtʉn. Ni na̱ꞌa̱ kyakajxy mʉt ja tʉyꞌa̱jtʉn. Ko ꞌyandaꞌaky, kyʉꞌʉm jaꞌa yʉꞌʉ kyajxypy, jaꞌa ko andakp yʉꞌʉ, es yʉꞌʉ yajtsondák ja andakʉn.
45 Es mʉt ko tʉyꞌa̱jtʉn miits nꞌanʉʉmʉdʉ, pa̱a̱ty kyaj xymyʉbʉ́ktʉts.
46 ¿Pʉ́n miidsʉty niduꞌuk dyajnigʉxʉꞌʉgʉt kots ʉj nmʉdaty ja nbojpʉ? Es pʉn tʉyꞌa̱jtʉn diꞌibʉts ʉj ngajxypy, ¿ti ko xykyamʉbʉktʉ?
47 Diꞌibʉ jaꞌaꞌa̱jtʉp ja Dios, myʉdooꞌijtypy ja Diosʉ ꞌyayuk. Per kom miidsʉty kyaj mjaꞌaꞌátʉdʉ ja Dios, pa̱a̱ty kyaj xymyʉdooꞌita̱ꞌa̱ndʉ.
48 Net ja israelítʉty jyʉnandʉ:
49 Esʉ Jesús ꞌyadsooy:
50 Ʉj kyajts nꞌʉxta̱ꞌa̱y pʉ́nʉts xywyindsʉꞌʉgʉp. Jaaꞌa̱jtp pʉ́n tsyejpy esʉts windsʉꞌʉgʉ nꞌítʉt, yʉꞌʉ dʉꞌʉnʉts xypyayeꞌepy.
51 Jantsy tʉyꞌa̱jtʉnʉts miits nꞌanʉʉmʉdʉ ko diꞌibʉ pyadiimpy éxtʉmts nꞌanʉʉmʉ, ni na̱ꞌa̱ kyaꞌoogʉt.
52 Ta ja israelítʉty ꞌyadsoodʉ:
53 ¿Tii waꞌanʉ da mij waanʉ niꞌigʉ mmʉ́jʉty es kʉdiinʉmdsʉ ndeety Abra̱a̱n? Yʉꞌʉ oꞌk, es ja Diosʉ kyuga̱jxpʉty nandʉꞌʉn ꞌyoꞌktʉ. ¿Napʉ́nʉ dʉꞌʉn mij mnaybyʉjtaꞌagyʉty?
54 Ta Jesús ꞌyadsooy:
55 Per miits kyaj xyꞌixyꞌattʉ. Ʉj sitʉy nꞌixyꞌajtypyʉts. Kooxyʉpts ʉj njʉna̱ꞌa̱ñ kots kyaj nꞌixyꞌaty, nʉgooxyʉpts ʉj nꞌokpiꞌtska̱jxnʉ éxtʉm miidsʉty. Per ʉj sitʉy nꞌixyꞌajtypyʉts, es nguydyiimbyʉts éxtʉm yʉꞌʉ dyajnigutúkʉ.
56 ’Ja mꞌaptʉjk Abra̱a̱n ꞌyixán ja tiempʉ ma̱ts ʉj nmiiñ ya̱ naxwiiñ. Nʉgoo oj ꞌyokxondaknʉ ko oj tꞌixy.
57 Net ja israelítʉty tꞌanma̱a̱ydyʉ ja Jesús:
58 Jesús ꞌyadsooy:
59 Net tkonʉꞌktʉ ja tsa̱a̱ es tjatukka̱ꞌa̱dsándʉ ja Jesús. Per ja Jesús ñayyuꞌtsʉ es tsyoꞌoñ ma̱ ja mʉj tsa̱jptʉjk, mayjyaꞌayóty ñajxy es ñʉjxnʉ.