3 Qu yatŋqä ii vqaŋguwäŋga, Iqu kimaŋi, “Nyi-pqe, he kima dpŋqä, yatŋqä inä emqe.
4 Jonä asŋä-qäyqä iqu wäuŋuä imäkmiŋqe, yoqä naqe, qäukuä haqä yätuta ämakqäta, ä ämaqä iquauta ämakqätanä?” ätukqe.
5 Iqu kima ii tquaŋga, iqua, “Ne ‘Qäukuä haqä yätutaŋiqä’ tquaŋguatqe, Iqu tiiŋä natäŋqiyä. ‘He iquenyqä quuvqä maeqiyqe, suŋqä itqäŋuwäwä?’
6 Itaŋga ne, ‘Ämaqä iquautaŋiqä’ tquaŋguatqe, ämaqä eeqänäŋä iqua, ‘Jonä iqu hiŋuä-tqä-queqä’ näqŋqä yäŋänäqŋqä ämapiyitaŋi, hikä napäkpŋqäuä” ätŋguwi.
7 E ätmbiyitaŋi, Jisasi Iqueŋi, “Ne maqŋqeqä. Iqu äŋgisa ämakqätiyä?” ätukuwi.
8 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu kimaŋi, “Nyi-pqe inänji. Nyi yoqä naqä-täŋä eämä, wäuŋuä e imäkätŋqeŋqe, he awä maetqä ymqänä” ätukqe.
9 Jisasi Iqu ämaqä naqä iquau e ätuäqe, qokä-apäkä iquau kukŋuä ktqä tque ätukqe. “Ämaqä wäuŋuä itä, guä-wainqä vowä ikqä hŋqu, kiŋä nämqä näweqä wätŋqä, iqueqä wäuŋui, ämaqä hŋquau mbqä meqä imäkäpu, hui ique wipnuwäŋqä, yakuä äwimä wäniqe.
10 Qänakŋäŋgaŋi zä-häukuä mmqä iqaŋgaŋi, wäuŋuä kaniqu, iqueqä wäuŋuä-wiyqä hŋque, wäuŋuä miqä iqua, guä-wainqä häukuä hui iwäsäupu wipŋqä, dowatäniqe. Wäuŋuä-wiyqä iqu äwimeqaŋgaŋi, äpäsäpu, nätmatqä maeqä hiŋginäwa dowatpnuwi.
11 E imäkqaŋguwäŋga, wäuŋuä kaniqu, iqueqä wäuŋuä-wiyqä huizi hŋque, iquauŋqä inä dowatäniqe. Iqua iqueŋä-pqe quvqä itquepu, äpäsäpu, hiŋginäwa dowatpnuwi.
12 Itaŋga qänakŋi, hŋque inä dowatqaŋga, iqu wäuŋuä miqä iquau äwimeqaŋga, qu ique ptqä äpäsäpu, ququawä mäŋgisa matnämäupnuwiqä” ätukqe.
13 “I iqaŋgä äqunäqe, wäuŋuä kaniqu, ‘Nyi äänä imäkmqäwä?’ kŋuä vqaŋga, ‘Ŋqä ymeqä qokä, kiiŋä änyinätŋqä ique dowatmqänä. Qu iqueuä kukŋui, qätä wipŋqäpiyä?’ tnäniqe.
14 Wäuŋuä miqä iqua, ymeqä iqu äpqaŋgaŋi, ‘Pizqä äpäsanä’ tmbnuwi.|alt="workers in vineyard; son at gate" src="WA03899b.tif" size="col" loc="Lk 20:9-17" copy="Illustrations by Graham Wade © United Bible Societies, 1989." ref="20:14" Iŋäqe, ymeqä iqu äpqaŋgaŋi, wäuŋuä miqä iqua hiŋuä äqumbiyi, tii tmbnuwi. ‘Wäuŋuä kaniqueqä ymeqä iqu äpqiyä. Kaniqu äpäkoŋgaŋgaŋi, nätmatqä eeqänäŋi, tätqu-qäqu meniqe. Iiŋiŋqe ne ique pizqä äpäsätanä, wäuŋui neqä nemänätŋqeqä.’
15 Qu e ätmbiyi, iqueŋi wäuŋuä yäpaqä mäŋgisa ämatnämäupu, pizqä päkpnuwiqä. Iŋgaŋi wäuŋuä kaniqu, iquauŋi äänä imäkäniqäwä?
16 Iqu äpäqe, ämaqä iquauŋi, pizqä äpäsätä, wäuŋui, ämaqä hŋqua-mända väniqeqä” ätukqe.
17 Kimaŋi e tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu hiŋuä yqänä äqunä, tiiŋä ätukqe. “He ‘oeyqä’ ätquwi, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä täu äqänäŋqe, qakui äkikä?
18 Qokä-apäki, hikä iqueqä haqeqi päkmbqe, qui imäkmbŋqäuä. Hikä iqu haqä yätqä äwämitätqe, äpäqe, ämaqä pizqä päsäŋqiyä” ätukqe.
19 I tquaŋga, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, iiŋä äwipiyi, kukŋuä ktqe, iquauqä-quwäŋqä äyä uwqaŋgi näqŋqä ekuwi. Iŋgaŋi, qu Ique a maqänä kiqätanä-tpu ipiyä-qe, ämaqä huizi-pqä iquauŋqä kŋuä kuapänä indqänäpu, zä ipu, hiŋuinä äquŋguwi.
22 I etaŋgi Si kŋuä äänä kiyqiyä? Mbqä takisi, Romätaŋä iquauqä ämaqä naqä Sisa iqueŋi, ävquatuŋquätanä, mävqä iquatuŋquätanä?” ätukuwi.
25 Ga, Iqu kimaŋi, “Nätmatqä Sisa iqueqä etaŋgutqe, ii ique wipŋqe. Iŋi, nätmatqä Goti Hanjuwä Iqueqä etaŋgutqe, Ique wipŋqeqä” ätukqe.
26 Iŋi, Iqu qokä-apäkä itä anä pmetaŋguwäŋgaŋi, ämaqä naqä iqua, Ique kukŋuä mitpŋqä diŋqe, kukŋui quwä mämeqä imiŋuwi. Iqu kukŋuä kimaŋi äŋguänäŋä dinä tquaŋgi äwipiyi, iqua yäuŋuä ipu, kukŋuä hui matqä ipu, qanyä äpmakuwi.
27 Qänakndaŋi, ämaqä Satyusi hŋqua, Jisasi Iquenyqä äpkuwi. Satyusi iqua, “Ämaqä ae äpäkombqä iqua, aŋgumä mävauqä ipŋqäuä” tqä-quae.
28 Iqua äppiyi, Jisasi Iqueŋi, “Ämotqueqä Iquki, Mosisi iqu bukä iuŋi, Israitqä iqunenyqä tiiŋä ätätä äqäkqe.
29 “Itaŋga hiŋuiqänäŋi, ämaqä 7 hŋguiqua äpmamiŋuwi. Itaŋga iŋguiquautaŋi, kätequ apäkä ämeqe, ymeqä meämeqäŋga äpäkoŋgqe.
30 Itaŋga apäqŋqä iiŋi, käŋguequ ämeqe, iqu-pqä äpäkoŋgqe.
31 Itaŋga, käuŋgua huiziqu apäqŋqä asä iiŋi ämeqe, iqu-pqä inä äpäkoŋgqe. Ii tiiŋi. Eeqänäŋä iŋguiqua, apäkä iiŋi ämapiyi, qu ymeqä meämeqäŋga äpäkoŋguwi.
32 Qänakndaŋi apäkä ii, inä äpäkoŋgqe.
33 Iŋi, ämaqä äpäkombqä iqua aŋgumä ävauqaŋguwäŋgaŋi, apäkä ämaqä iŋguiqua eeqä ämamiŋuwä täsi, tqueqä heäniqäwä?” ätukuwi.
34 Iqu kimaŋi, “Qokä-apäkä ämanätqäŋuwi, ii täŋganji.
35 Itaŋgi qokä-apäkä, Goti Hanjuwä Iqu iquauŋqe, ‘Qu aŋgi ävaupu, Nyitä anä pmepŋqä qäyunäŋä iquaiqä’ täniqä iqua, qu iŋgaŋi mämaŋqä ipnuwi.
36 Goti Hanjuwä Iqu quŋi aŋgumä ae ävauqumuatätqä-qae, Iqueqä ymeqä eäpiyitaŋi, eŋätqä iqua eŋqä-paŋä eäpu, aŋgi mäpäkoŋqä da ipnuwiqä” ätukqe.
37 “Iŋäqe, ämaqä ae äpäkombqä iqua, qua äptepqä duta aŋgi ävaupnuwä diŋqe, Mosisi iqu-pqä ae ämänätquakqe. Tiinji. Iqu kukŋuä, zä wäŋqä tä äsämiŋqeŋqä, bukiu äqiyätäqäŋgaŋi, tiiŋä äqäkqe. ‘Naqä Iqu, Aprähamä iqueqätä, Aisakä iqueqätä, Jekopä iqueqätä, iquauqä Goti Hanjuwä Iqueqä.’
38 Itaŋgi Goti Hanjuwä Iqu ämaqä pizqä iquauqä ma, häŋä äpmeŋuwä iquauqä-quvi. Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi, qokä-apäkä eeqänäŋi, awäka iiŋä iquatä qäsäŋi, häŋä äpmeŋäuä” ätukqe.
41 Iŋgaŋi Jisasi Iqu tii ätukqe. “Ämaqe, Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu Ique atäuŋuä ikqä Iquenyqe, ‘Dewiti iqueqä Ymeqä Iqueqe,’ näqŋqä äänä epu tätqäŋäuä?
44 Iŋi änääŋgä? Kraisi Iquenyqe, Dewiti iqu ‘Ŋqä Naqä Iqueqä’ ätqeuä. Iŋi ämaqe, Iquenyqe, ‘Dewiti iqueqä Ymeqä Iqueqe,’ änääŋqä tätqäŋäuä?” ätukqe.
45 Itaŋga qokä-apäkä iqua qätä yqänä pänätaŋguwäŋga, Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, tiiŋä ätukqe.
46 “Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquauqä suqä quvqeŋqe, wa wipiyä. Qu suqä tquauŋqe, kiiŋä äwinyänä. Gquä quäuqä ipmbu qaŋä upŋqäuä. Ququawä aquväqŋqeuŋi, ämaqe iquauŋi, ‘hiunjiŋganjqä’ tupŋqäuä. Aŋä aquväqŋqeuŋi, aŋä äŋguä iqinyä pmapŋqäuä. Ymisaŋä naqä imäkqäŋgaŋä-pqe, aŋä äŋguä iqinyä pmapŋqäuä.
47 Iŋi qu apäqŋqä iuauŋi, quaŋgä ätuäpu, quwqä aŋi quwä mapŋqäuä. Qu tääqä quäuqä ätäpu, Goti Hanjuwä Iquenyqä quaŋgä tquäpŋqäuä. Iqu suqä quvqä iwäsäuniqäŋgaŋi, ämaqä iiŋä iqua, quwqä haŋä-iqe, ämaqä huizi iquauqe, ämäwqätäuniqeqä” ätukqe.