1 Viisi päivää myöhemmin tulivat Kesareaan ylipappi Ananias, eräät muut juutalaisten johtajat ja asianajaja Tertullus. He halusivat esittää kanteen Paavalia vastaan.
2 Kun syytetty oli tuotu maaherran eteen, Tertullus aloitti:
3 Olemme hyvin kiitollisia olojen rauhoittumisesta ja monista uudistuksista, joista juutalaiset ovat päässeet osalliseksi toimintasi ansiosta.
4 En tahdo viivyttää sinua pitkään, mutta toivon, että kuuntelisit hetkisen, mistä syytämme tätä miestä.
5 Olemme huomanneet hänen aiheuttavan hankaluuksia, sillä hän kiihottaa juutalaisia kaikkialla mellakoihin ja kapinaan Rooman hallitusta vastaan. Hän on nasaretilaisten lahkon johtaja.
6 Hän yritti häpäistä temppeliäkin, mutta silloin me pidätimme hänet.
7 mutta varuskunnan komentaja Lysias otti hänet väkisin käsistämme
8 ja alkoi vaatia, että asia olisi vietävä Rooman lakien mukaan oikeuteen. Voit todeta syytöksemme paikkansapitävyyden, kun tutkit vankia itse.»
9 Kaikki muut juutalaiset vakuuttivat, että Tertullus puhui totta.
10 Maaherra viittasi, että Paavalilla oli puheenvuoro. Tämä aloitti:
11 Voit helposti todeta, että siitä on vasta kaksitoista päivää, kun menin Jerusalemiin palvellakseni temppelissä Jumalaa.
12 En ole aiheuttanut mellakoita sen paremmin synagogissa kuin kaduillakaan,
13 eikä minua vastaan osoitettuja syytöksiä voida mitenkään todistaa oikeiksi.
14 Yhden asian kuitenkin tunnustan: kuljen pelastuksen tietä, jota he sanovat lahkoksi. Palvelen esi-isiemme Jumalaa, noudatan juutalaisten lakia ja uskon kaiken, mitä profeetat ovat kirjoittaneet.
15 Uskon myös samoin kuin nämä miehet, että kaikki ihmiset heräävät kuolleista, sekä jumalattomat että Jumalaan uskovat.
16 Tästä syystä pyrin siihen, että minulla olisi aina puhdas omatunto sekä Jumalan että ihmisten edessä.
17 Oltuani vuosikausia poissa pääsin nyt tulemaan Jerusalemiin. Mukanani oli avustus juutalaisille, ja halusin myös antaa uhrin Jumalalle.
18 Olin suorittanut puhdistusmenot, kuten laki vaatii, eikä temppelissä ollut ympärilläni minkäänlaista hälinää. Muutamat Vähän-Aasian juutalaiset tapasivat minut siellä.
19 Heidän pitäisi nyt olla kertomassa teille, jos heillä on jotakin minua vastaan.
20 Voitte kysyä näiltäkin miehiltä, mitä väärää heidän neuvostonsa näki minussa.
21 Ehkä minun ei olisi pitänyt huutaa neuvoston istunnossa: ’Olen tässä siksi, että uskon kuolleiden ylösnousemukseen!’ Muutahan en sanonut.»
22 Felix tiesi, että kristityt eivät panneet alulle mellakoita. Hän pyysi juutalaisia odottamaan Lysiaksen tuloa ja siirsi asian käsittelyä.
23 Paavalin hän lähetti vankilaan, mutta käski vartijoiden kohdella häntä hyvin ja päästää hänen ystävänsä vapaasti tuliaisineen hänen luokseen.
24 Muutamaa päivää myöhemmin Felix ja hänen juutalaissyntyinen vaimonsa Drusilla haettivat Paavalin luokseen ja pyysivät, että tämä kertoisi heille uskosta Jeesukseen Kristukseen.
25 Kun Paavali puhui Jumalan mielen mukaisesta elämästä, itsehillinnästä ja ihmiskunnan tuomiosta, Felix kuitenkin pelästyi.
26 Hän myös toivoi, että Paavali alkaisi lahjoa häntä, ja siksi tämä sai tulla kerran toisensa jälkeen keskustelemaan hänen kanssaan.
27 Näin kului kaksi vuotta. Sitten Porcius Festuksesta tuli Felixin seuraaja. Felix, joka tavoitteli juutalaisten suosiota, jätti Paavalin vankeuteen.