1 Lopulta en malttanut enää odottaa, vaan päätin jäädä yksinäni Ateenaan
4 Siksi varoitimmekin teitä jo etukäteen siitä, mitä on tulossa.
5 No niin, en siis jaksanut kauempaa olla epätietoisena siitä, mitä teille kuuluu, ja lähetin Timoteuksen ottamaan asiasta selvää. Pelkäsin, että kiusaaja on saanut teistä voiton ja vaivannäkömme mennyt hukkaan.
6 Nyt Timoteus on palannut ja tuonut tervetulleita tietoja: uskonne ja rakkautenne ovat yhä kestäviä, muistelette käyntiämme iloisina ja teillä on ikävä meitä niin kuin meilläkin teitä.
7 Olemme täällä suuressa hädässä ja ahdistuksessa, mutta meitä lohdutti tavattomasti, kun kuulimme, että te olette pysyneet uskollisina Herralle.
8 Kestämme mitä tahansa, jos tiedämme teidän pysyvän hänen ominaan.
11 Pyydämme, että itse Jumala, meidän Isämme, ja Herramme Jeesus lähettäisi meidät luoksenne.
12 Pyydämme myös, että Herra antaisi rakkautenne toisianne ja muita ihmisiä kohtaan kasvaa samalla tavoin kuin meidän rakkautemme teihin kasvaa.
13 Vahvistakoon hän teitä, niin että olette pyhiä ja puhtaita Jumalan ja Isämme edessä, kun Herra Jeesus tulee takaisin omiensa kanssa.